Aamuaurinko maalaa maailman pehmeällä valollaan,
lintujen laulu värittää muuten hiljaisen maan
ja tässä minä istun
ihailemassa aamukasteen kimmellystä nurmikossa,
vastasyntynyttä päivää
tuntien jonkin liikahtavan rinnassani,
kutittelevan vatsanpohjaa,
kutsuvan, kutsuvan
pysähtymään
tähän hetkeen,
maailman kauneuteen,
iloon,
onneen,
joka on jokaisessa hetkessä läsnä.
Tunnen myrskypilvien laantuvan,
valonpilkahduksen,
kun annan itseni sukeltaa kauneuteen,
nähdä hyvän,
uppoutua tähän hetkeen ja sen ihmeisiin.
Ja tämän hetken
maailma kukoistaa,
minä olen villisti ja vapaasti elossa,
yhtä vastasyntyneiden ruohonkorsien kanssa,
yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa.
Tässä näen valon tanssivan,
energian aallot,
tunnen maailman itsessäni,
sen muutokset soluissani,
ja astun syvemmälle — syvemmälle,
ankkuroidun kehooni
ja kevyesti,
kevyesti
annan itseni tuntea,
elää,
kokea
maailmankaikkeuden,
itseni kaikkeudessa,
hengittäen
iloa ja rakkautta
tähän maailmaan,
joka on pehmeän valon värittämä,
ihmeitä täynnä,
alati liikkuva verkosto,
joka herää uuteen kevääseen,
jälleen yhteen alkuun,
vavahtelevaan voimaan,
ehdottomaan rakkauteen.
Tässä,
tässä olen kokonainen,
tässä maailmassa,
itsessäni,
hetkessä,
yhtenä kaikkeuden kanssa.
Jos nämä kirjoitukset ovat inspiroineet sinua, resonoineet, tuoneet lohtua ja tukea sinulle elämäsi eri vaiheissa ja haluat tukea niitä, voit tehdä sen maksamalla pienen (tai suuren) tukisumman verkkokaupassani. Tukesi merkitsee minulle valtavasti ja olen siitä suunnattoman kiitollinen!
Voit myös tukea kirjoituksia jakamalla niitä oman elämäsi säihkysieluille.
Riippumatta siitä, kuinka tuet kirjoituksia; läsnäolollasi, rahallisesti tai jakamalla, olen iloinen ja kiitollinen siitä, että olet tässä. Iloa, valoa & rakkautta sinulle lähettäen, Ida.